2. Päivä Edinburghissa

Toisena päivänä suuntasimme Edinburghin linnaan. Linnaan oli pieni jono kun sinne saavuimme, mutta jono kyllä eteni aika nopeasti. Linna sijaitsee kukkulan laella, joten jo sieltä oli melkoisen mukavat maisemat kaupunkiin. Sisäänpääsystä kynittiin reilut 15 puntaa, eikä mitään opiskelija-alennusta ole saatavilla. Kokonaisuudessaan tuntui, että Skotlanti oli melkoisen kallis paikka. Useat sisäänpääsymaksut tms. olivat hintavia, eikä opiskelija-alennuksia ollut saatavilla. Ehkä Skotlannissa opiskelijoilla on sitten kaikkeen enemmän varaa, kun he eivät maksa lukukausimaksuja, kuten Englannissa.

Linna ei ole yksi rakennus, vaan enemmänkin alue muurien sisällä, joka on täynnä pienempiä erillisiä rakennuksia. Kiertelimme sisällä, kunnes nälkä yllätti ja lähdimme suuntaamaan Subwayhin lounaalle. Jos linnan mielii tutkia kokonaan, kannattaa siihen varata lähes koko päivä ja eväät mukaan. Meillä ei ollut mukana mitään kolmea voipullaa lukuunottamatta ja sisällä ne pari ravintolaa/kahvilaa olivat turhan hintavia. Onneksi meidän karttaan oli merkattu kaupungin jokainen Subway ja Starbucks, joten löysimme tiemme ruoan tai kahvin luo helposti.












Kruununjalokiviä ei tietenkään saanut kuvata, vaikka jouduimme oikein jonottamaan niitä nähdäksemme. Kruununjalokivet jäivät melkein toiseksi, kun huomasimme Abloy-lukkojen koristavan lasivitriinejä. Aika hassua, että juuri Abloy lukot vartioivat kruununjalokiviä Edinburghissa.








Meitä jäi edellisenä päivänä vaivaamaan, kun opas kertoi Voldemortin "hautakiven" olevan sillä aiemmin mainitulla hautausmaalla, joten päätimme etsiä sen. Jotta etsiminen olisi hauskempaa, haastoin muut kilpailuun ja lupasin voittajalle palkinnonkin. Kun meinasimme luopua jo epätoivoon, googletimme Laurenin puhelimella kuvan hautakivestä, joten tiesimme vähän mitä etsimme. Hautakivi kuuluu siis oikeasti Thomas Riddlelle, josta Voldemortin oikea nimi Tom Riddle on tullut. Olipa hautakiven viereen joku tuonut HP vhs-kotelonkin. Lauren muuten lopulta voitti kilpailun...


Päätimme kivuta Arthur's Seatille, josta luvattiin upeita maisemia koko kaupungin ylle. Ja aivan upeat olivatkin. Huipulla muuten kohtasimme yllätyksen, kun siellä tapasimme toisen vaihtariporukan Chesteristä, joka oli Skotlantireissullaan samaan aikaan. Kiipeäminen oli silloin tällöin hieman raskasta ja itse pelkäsin kameran puolesta välillä kivillä hyppiessäni. Mutta kaikki meni hyvin, eikä kukaan satuttanut matkalla itseään.


Vitsailtiin matkalla, että tältä sitten näytetään alastullessa.
























Huipulle saapuessamme aurinko alkoi jo laskea...




Viluisina, väsyneinä ja nälkäisinä poikkesimme paluumatkalla the Elephant Houseen teelle/kaakaolle lämmittelemään. The Elephant house on juuri se kahvila, missä J.K Rowling on ensimmäiset Potterit kirjoittanut. Vähän hinnoissa näkyi, että paikka on kuuluisa, mutta tilaamani minttusuklaakaakao oli kyllä herkullista. Paikan vessa oli muuten oma nähtävyytensä, nimittäin seinät olivat lattiasta kattoon täynnä Potter-aiheisia kirjoituksia...R.I.P. Dobby jne.



Hostellille palasimme kaupan kautta ja kokkailimme ruoaksemme purkkikeittoa. Illalla menimme taas suhteellisen aikaisin nukkumaan, sillä seuraavana aamulla matkamme jatkui kohti Invernessiä.