Mihin aika katoaa?

(Kuva Lyme Parkin kukkaloistosta)

Täytyy taas todeta miten aika on hävinnyt jonnekin. Tavoitteena oli saada Skotlantikertomukset pois alta ennen uutta reissua, mutta toisin kävi. Huomenna siis nokka kohti Pohjois-Irlantia ja uusia seikkailuja!

Ensi viikon oppitunnit ovat kummasti kaikonneet, niin että jäljelle jäi 20min. ryhmätyötutoriaali. Jospa silloin sitten löytyisi aikaa molemmille matkakertomuksille. Ystäväni Roosa tulee tänne kyläilemään ensiviikon torstaista seuraavan viikon tiistaihin...mitäköhän kaikkea sitä aina vieraiden pään menoksi keksii ;)

Siis 25-29.4.2012 tämän blogin kirjoittaja seilaa jossain Derryn, Belfastin ja Giant Causewayn maastoissa.

Juokseva nenä

Palasimme sunnuntai-iltana myöhään Skotlannin reissultamme. Reissu oli aivan mahtava, vaikka univelkaa kertyi säkkikaupalla ja flunssakin iski jo reissun alkupuolella. Päivät kotiinpaluun jälkeen onkin mennyt sitten flunssaa parannellessa. Eilen jaksoin raahautua vihdoin ruokakauppaan ja ostosten teon jälkeen olo oli melkoisen uupunut.

Nyt loman jälkeen minulla on tunteja vain maanantaisin ja tiistaisin. Maanantaina jaksoin lähteä lähes pakotettuna tunnilleni, koska oli aika viimeistellä ryhmätyömme, mutta tiistain tunnit jätin väliin ja lepäilin kotona. Flunssan lisäksi silmäluomitulehdukseni (mikälie) vaivaa edelleen, joten olo ei todellakaan ole kovin hehkeä.

Eilen varasimme Nastin kanssa hostellit ensiviikon reissullemme, kun yhtäkkiä tajusimme Pohjois-Irlannin reissun olevan jo niin pian. Lennämme siis Ryanairin halppislennoilla Liverpoolista Derryyn, jossa vietämme kaksi yötä ja toiset kaksi yötä sitten Belfastissa. Suunnitelmissa on tehdä jommasta kummasta paikasta retki katsomaan rannikolle Giant Causewaytä, joka kuvien perusteella on aivan mahtavan upea. Lähdemme matkaan keskiviikkona ja palaamme sunnuntaina, en siis joudu jättämään väliin yhtääkään oppituntia reissun takia.

Tulevana lauantaina lähden yliopiston kansanvälisille opiskelijoille järjestämälle reissulle Lyme Parkiin, jossa sijaitsee Ylpeys ja Ennakkoluulossa nähty Pemberley-rakennus. Toivotaan, että ilmasta tulisi ihanan aurinkoinen, jotta puiston puutarhoissa olisi mukava kävellä.

Nyt kun vihdoin olen saanut valikoitua ja laitettua reissukuvia Facebookiin, ryhdyn kirjoittamaan tänne sepostuksia meidän reissuista kuvineen. Koska kerrottavaa on niin paljon (eihän koko reissu nyt täysin ilman ongelmia mennyt...) aion jakaa kertomukseni useampaan osaan.

Kivaa loppuviikkoa Suomenmaalle!

Iloista Pääsiäistä!

Meillä on iltapäivällä luvassa Pääsiäisateria muiden täällä olevien vaihtareiden kanssa. Jos aurinko paistaisi ja lämmittäisi, voisimme raahata pöytiä keskelle parkkialuettamme ja syödä siinä, mutta voi olla että raahamme ne sisätiloihin sittenkin.

Ruokailun päätimme toteuttaa sittenkin Buffet-tyylisesti, jotta jokaiselle löytyy mieluista syötävää, ainakin sitten sitä mitä itse tuo. Menu näyttää jokseenkin tältä, vaikka pari henkilöä ei ole ilmoittanut vielä tuomisiaan.

Maria - Dessert
Jenni - Salad
Janina - Dessert (Muffins)
Nasti - Garlic bread, some baguette and cheese
Julia, Vesa and Karo - Couscous with vegetables
Anne - Salmon-spinach roll
Mathilde - Drinks or Crepes
Stéphane - Roasted chicken

Toivottavasti kaikille on mukava Pääsiäinen, minä aion nauttia ainakin siitä yhdestä pääsiäismunasta, jonka ennakkoon olen jo saanut!

Tyhjä talo

Kohta olen ollut jo kaksi viikkoa melkein yksin täällä tyhjässä talossa. PeiJie kävi ekalla viikolla pari kertaa kääntymässä, mutta nyt ei ole siivoojaa (Jee, ne tulikin tällä viikolla) ja palohälytintarkastajaa lukuunottamatta näkynyt ketään. Huomaa miten yksinoloon alkaa tottua, eikä iso talo tunnu enää niin pelottavalta.

Yksin olemisesta olen löytänyt sekä hyviä, että huonoja puolia:


+ Rauhallisuus ja siisteys. Kukaan ei juokse kiljuen portaita tai jätä muruja pöydälle, jos en sitä itse tee.


- Small talkin puutos. Aamuisin keittiössä moikkaa vain vedenkeittimen porina ja jääkaapin valo, eikä kukaan kysy sitä kymmentä kertaa päivässä että mitä sitä nyt kuuluu.


+ Vapaus vallata koko keittiö vaikka koko päiväksi leipomiseen tai teekutsuille

- Ei ihmisiä, jolle pakkosyöttää ne loput leivonnaiset (kämppisten lisäksi aika moni muu on kotikotonansa lomailemassa)


+ Vapaus tehdä mitä huvittaa. Ketään ei häiritse ovien paukuttelu tai tiskaaminen yöaikaan. Leffoja tai musiikkia katsellessa ja kuunnellessa ei tarvitse miettiä, kuulukohan ääni nyt yläkertaan vai ei.


- Hämähäkit. Hämähäkit varmaan innostuvat liikkumaan, kun on hiljaisempi talo. Kaksi pikkuista söpöä yksilöä olen tavannut tähän mennessä. Erään nimeltä mainitsemattoman henkilön talossa sen sijaan jättihämy yllätti keittiössä, niin että yliopiston vahtimestarit hälytettiin nauravana apuun.


+ Koko jääkaappi omassa käytössä. Meillä on yhdessä sellainen jenkkijääkaapin kokoinen jääkaappi, jossa kylläkin vähän isompi se pakasteosa kun yleensä. On meinaan aika pieni kuudelle hengelle, joten on aika luksusta vallata lähes jokainen hylly omaan käyttöön. Tietysti siellä jotain hillo- ja ketsuppipurkkeja on muiltakin. Lisäksi oli ihana heti ensitöikseen muiden kaikottua pestä koko jääkaappi. Tyhjempänä se oli vähän helpompaa, kun normaalisti.



Kuvituksena joskus talvemmalla napsittuja kuvia täältä meidän talosta.

Lomalainen

Täällä nyt virallisesti sitten vain lomaillaan tyhjässä talossa. Iskä oli vieraanani viime viikon ja blogin päivittäminen jäi siksi vähemmälle, kun teimme yhteensä kolmena päivänä noin 12 tunnin päiväreissut. Reissumme suuntasivat Liverpooliin, Llandudnoon & Conwyyn, sekä Manchesteriin. Lauantaina jouduin testaamaan täällä sairaanhoitopalveluja ensimmäistä kertaa, kun silmäluomessa kummitellut ihottuma oli äitynyt yön aikana ja silmä oli aamulla puoliksi umpeen turvonnut. Kävin jo viikon ihottumalänttiä siedettyäni kysymässä apteekista neuvoa, mutta heiltä ei mitään rasvaa vaivaani löytynyt ja käskivät mennä lääkäriin, jos ei parissa päivässä parane. Vaiva jo vähän helpottikin, kunnes sitten loppuviikosta palasi.

Päivystyksessä odoteltiin 3 tuntia ja aika monta kertaa teki mieli lähteä kotiin, kun tietysti kaikki jalkansa tai kätensä teloneet konkkasivat jonossa jatkuvasti ohitse. Kolmen tunnin odotuksen jälkeen pääsin sitten tapaamaan sairaanhoitajaa (ei siis lääkäriä), joka kirjoitti minulle reseptin rasvaan ja tulosti tietoa tästä diagnoosista, eli blefariitista. Rasva plus muu hoito on jo auttanut, mutta silti aamuisin peilistä moikkaa kunnon monsteri turvonneine silmäluomineen. Nimittäin toisen silmän alaluomen punoittava läntti päättyi äityä samaan tilaan, kuin toisen silmän yläluomi.

Ihanien kevätsäiden jälkeen eilen alkoi sadekausi, joka ainakin tänään näyttää jatkuvan. Onneksi eilinen päivä kului mukavasti Cheshire Oaksissa shoppaillessa. Cheshire Oaks on siis vajaa 10km päässä sijaitseva Outlet-kylä, josta tällä kertaa lähdimme metsästämään urheiluvaatteita. Löysimme Lindan kanssa kaikki tarvitsemamme ja ostosten loppusumma jäi varmaan kolmannekseen siitä, mitä normaalihinnoin olisi joutunut maksamaan. Joulun jälkeen kun siskoni kanssa siellä kävimme, en löytänyt juurikaan mitään, eikä alennuksia tuntuvat olevan hinnoissa yhtään. Joulunjälkeiset alennusmyynnit olivat jo silloin ohi, mutta tällä kertaa joka kaupasta löytyi hyviä alennuksia jo valmiiksi halvemmista outlet-hinnoista.

Illalla kyläilimme Karon kanssa ystävämme Hannahin luona, joka lähtee sunnuntaina kuukaudeksi kiertämään Aasiaa. Hieman jännittää hänen puolesta, mutta reissu on varmasti ikimuistoinen!

Muita suunnitelmia loppuviikoksi minulla ei oikein olekaan. Koko talo pitää jossain vaiheessa siivota, koska siivoja on näköjään myös lomalla ja yksin kun täällä olen, niin itselle se työ vain jää. Sunnuntaina me keräämme kaikki tänne jääneet vaihtarikaverimme kasaan ja kokkaamme yhdessä pääsiäisaterian. En tiedä mihin mahdumme kaikki yhdessä syömään, mutta jos ilmat suosii, voisimme raahata pari pöytää keskelle pihaamme ja syödä siinä. Ruokaa varmaankin kokataan sekä meillä, että Karon ja Julian talossa.

Ensi viikon keskiviikkona sitten starttaamme junalla aamuviiden jälkeen kohti Edinburghia. Odotan matkaa innolla ja uskon, että siitä tulee mahtava!