25.4 lensimme Nastin kanssa Liverpoolista Derryyn. Meidän matka ei kuitenkaan alkanut ihan mutkattomasti. Menimme lentokentälle reilusti ajoissa n.2h ennen koneen lähtöä, vaikka meillä ei ollut isoja matkalaukkuja ja check in oli jo tehtynä. Päätimme kuitenkin syödä Subit kentän aulassa, koska en muistanut että turvatarkastuksen toisellakin puolella olisi ruokapaikkoja (siellä on!). Subit syötyämme alkoi vähän tuntua jo kiire ja suuntasimme suoraan kohti turvatarkastusta. No minun tulostama paperilippu ei sitten kelvannutkaan, koska siinä oli viivakoodin sijaan sarja numeroita ja minut käskettiin check in -luukuille takaisin. Fiksuna nastin kanssa molemmat lähdimme sinne tavaroinemme ja haimme minulle onneksi ilmaiseksi uuden lipun. Kaiketi heidän järjestelmässään ollut virhe, koska samaan aikaan tulostamassani paluulipussa tuo viivakoodi oli. Palasimme pari kerrosta takaisin ylöspäin ja virkailijan naureskeltua Nastin nimelle jatkoimme kohti turvatarkastusJONOA. Missään nimessä en ajatellut, että se jono olisi niin pitkä, Liverpoolin lentökenttä kun on kuitenkin melkoisen pieni. Jonotimme hermostuneina turvatarkastukseen ja olin jo varma, että emme ehdi ajoissa koneeseen. Siinä onnellisesti jo halasimme porteista läpikäveltyämme, että selvisimme, mutta ei. Nastin käsimatkatavara ohjautui sivulinjastolle ja katselimme varmaankin viitisen minuuttia ympärillemme kenenkään tulematta, kunnes menin kysymään ja joku tuli paikalle. Mies otti varustelaatikkonsa avasi Nastin "nestepussin", sieltä käsidesipullon ja tipautti siitä testitikkuunsa. Minä seurasin tätä silmät pyöreinä ja kysyin mieheltä kauhistuneena, josko hän aikoo testata jokaisen Nastin nestepulloista, meillä kun tässä olisi vähän kiire koneeseen. Mies vain kyseli mihin aikaan saavuimme kentälle, johon vastasin että "tarpeeksi ajoissa". Pääsimme kuitenkin jatkamaan ilman lisätestejä ja juoksimme kohti porttiamme...kunnes meidät pysäytettiin taas. Piti punnita käsimatkatavarat, vaikka aina ennen ne on tarvinnut mahduttaa oikean kokoiseen lootaan. Minulla laukku painoi 9,5kg, kun raja oli 10kg. Nastin painoi lähemmäs 11kg ja sehän ei heille kelvannut. Nasti puki nopeasti pari ylimääräistä paitaa päällensä ja minä otin Nastin pyyhkeen omaan laukkuuni, ja niin matka jatkui ja EHDIMME KONEESEEN! Vielä Derryyn perille päästyämme tuntui epätodelliselta, että ehdimme lopulta koneeseen.
Derryssä suuntasimme ensimmäisenä hostelliimme Paddy's Palaceen, josta jatkoimme kiertämään kaupungin muureja. Derryssä on mahtavat kaupunginmuurit, joista paikoittain näki hyvinkin pitkälle. Kävimme muurikahvilassa iltapäiväteella skonsseineen ja kävelimme yli Peace Bridgen. Koko päivä oli hurjan tuulinen ja tuntui, että sillalta melkein lähti lentoon. Illan hämärtyessä kävimme People's Galleryssä, joka on siis ns. ulkoilmanäyttely. Derryn eräässä osaassa on maalattu talojen seiniä Derryn historiaan liittyvin kuvin.
Kaikesta kävelystä nälissämme etsimme jonkin aikaa ruokapaikkaa ja eksyimme mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Lopulta menimme tuttuun ja turvalliseen Wetherspooniin, joka kuitenkin tarjoili meille Irish Stewta. Palasimme hostellille väsyneinä ja kävimme aikaisin nukkumaan. Tuon ensimmäisen yön olimmekin aivan kahdestaan meidän kuuden hengen huoneessa.
St.Columb's Cathedral
Kaupungin muureilla...
People's gallery
Peace Bridge
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti