Viime viikolla yliopistossa oli tutustumis/perehdytysviikko. Tiistaina osallistuin varhaiskasvatuksen perehdytykseen ja torstaina draamaopintojen. Keskiviikkona oli Fresher's Fair erinäisten firmojen ja yhdistyksien järjestämänä ja perjantaina sama, mutta yliopiston yhdistyksien ja kerhojen järjestämänä. Meille annettiin ohjeeksi osallistua max. neljään yhdistykseen/kerhoon, ettei opinnot kärsi. Itse olen käyny neljää jo kokeilemassa. Jousiammuntaa, sulkapalloa, Christian Unionia ja kuoroa. Jousiammunta on ymmärtääkseni kerran viikossa ja vuosimaksu on 30 puntaa. Sulkapallo maksaa vuodelta 45 puntaa ja pelaamismahdollisuuksia on 3 tai 4 kertaa viikossa. Christian Union ja kuoro ovat ymmärtääkseni ilmaisia. Kuoro on kerran viikossa ja esiintymisiä on sitten muutaman kerran vuodessa. Christian Unionin kokoontuu kerran viikossa, jonka lisäksi on Sunday Bistro (eli ilmainen sunnuntai-aamupala) ja muita huvituksia.
Lauantaina lähdimme tyttöporukalla shoppailemaan, vaikka saalis jäikin minun osalta lähinnä kotitossuihin. Mutta oli kivaa viettää aikaa tyttöjen kanssa. Illalla talossamme järjestettiin ensimmäinen "Family dinner" kämppisten kesken. Amy ja Laura kokkasivat spaghetti bolognesea ja minä leivoin jälkkäriksi suklaakeksejä, sekä ostin B&J-jäätelöä. Sovimme jatkavamme tätä perinnettä, koska oli mukava kokoontua kaikki saman pöydän ääreen ja samalla myös sopia kotimme käytännön asioista. Sovimme mm. yhteisestä talouskassastamme, mihin jokainen maksaa 5 puntaa viikossa. Kassanhoitaja sitten ostaa yhteiset maidot, tiskiaineet, juustot, vessapaperit yms. tuolla rahalla. Meidän jääkaappi nimittäin on surkean pieni ja yksi maitopurkki vie aika paljon vähemmän tilaa, kuin kuusi.
Sunnuntaina kävin jousiammuntaa ja sulkapalloa kokeilemassa. Jousiammunnassa saimme kukin kokeilla vain 7 nuolta, mikä oli ihan hirveän vähän. Ehkä ensi sunnuntaina sitten enemmän. Toinen kokeilukerta on vielä ilmainen, jonka jälkeen täytyy päättää jatkamisesta.
Maanantaina alkoi yliopiston oikeat opinnot, mikä minun kohdalla tarkoitti vapaapäivää. Muutaman ensimmäisen viikon ajan, minulla on opintoja vain tiistaina ja perjantaina tai maanantaina ja perjantaina. Päivä meni pitkälle univelkoja pois nukkuessa, jonka jälkeen säntäsin kuoroharjoituksiin. Kuoro vaikutti ihan mukavalta. Ei niin haastava kuin suomessa kuoroni, mikä on vieraalla kielellä laulaessa ihan jees. Odotan jo ihan mielenkiinnolla tulevia esiintymisiä ja niihin valmistautumista. Kuoroharjoitusten jälkeen Julia (se toinen suomalainen vaihtari) meni kämppiksensä kanssa Taekwondoa kokeilemaan, jonka aikana järjestimme muiden hänen kämppisten kanssa yllätyssynttärit hänelle. Tytöt olivat ostaneet 21v. ilmapalloja ja nauhoja koristeeksi, sekä vaniljakuorrutteisen kakun. Minä ostin yhdessä Karon (saksalainen vaihtari) kanssa lahjaksi ruusun, sekä kortin meiltä kaikilta. Tilasimme vielä pizzaa ja minä pyöräytin pavlovan valmispohjasta. Laitoimme kunnon yllätyssynttärimeininkiin valot pois ja huusimme "Surprise!", kun Julia tuli kämppiksensä kanssa kotiin. Olipa hauskaa järjestää yllätyssynttärit :)
Tiistaina alkoi opinnot sitten ihan oikeasti. Opetusta oli 10-15, mikä sisälsi tunnin lounastauon. Kurssi oli sisällöltään helppoa, koska koostui lähinnä kasvatustieteen perusasioista, jotka olen opiskellut jo viime vuonna Suomessa. Päivä alkoi kysymyksillä "Onko kukaan vielä tutustunut Piagetn, tai Vygotskyyn?". Mutta päivän jälkeen oli ihan kuitti. 4 tuntia englannin kuuntelua, niin että pitää ymmärtää itse kielen lisäksi myös asia, on rankkaa aluksi. Etenkin kun semmoiset teinit siellä tunnilla hieman häiritsi ainakin mun keskittymistä. Kurssilta saimme n.20 kirjan kirjalistan, mikä on suositeltua luettavaa. En siis missään tapauksessa aio tai edes pysty lukemaan niitä kaikkia ennen esseen palautuspäivää. Toivottavasti kirjastosta vielä löytyisi ne parhaat teokset ja että sen 3000 sanaiset esseen kirjottaminen ei ole niin kauheaa, kuin luulen.
Eilen olin Unionin järjestämässä tyttöjen iltapäivässä. Ensin ohjelmassa oli Kuvasuunnistus kaupungissa. Saimme mukaamme nipun kuvia, jotka oli otettu sieltä täältä kaupungista. Meidän tehtävänä oli sitten etsiä paikka ja ottaa siitä valokuva todisteeksi. Kuvat oli pisteytetty (5-50 pistettä) haastavuutensa mukaan, sillä esim. 50 pisteen arvoiset kuvat löytyivät ties mistä kolosta ja kohde oli muutaman senttimetrin kokoinen. Me keräsimme 560 pistettä ja sijoittauduimme toiseksi kisassa. Kisan jälkeen jatkoimme teekutsuille herkuttelemaan marengeilla, kolmioleivillä, sipseillä, teellä ja muffinsseilla. Illalla vielä menimme keilaamaan kansainvälisten opiskelijoiden porukalla.
Tänään on taas vaihteeksi vapaapäivä, mikä on kulunut ajatuksia kootessa ja laskuja maksaessa. Koska tämän mailin mittaisen kirjoitelman jälkeen koen tehneeni hurjasti töitä, koen ansaitsevani lähteä kenkäostoksille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti