perjantai 11. marraskuuta 2011

Ei ollut tarkoitus unohtaa ketään...

Kylläpä aika on taas hujahtanut. Dublinista palasimme sunnuntai-iltana ja sen jälkeinen aika on mennyt lähinnä englannin "Commentary"-tehtävää kirjoittaessa. Sen palautus oli eilen klo 12 ja sain sen onnellisesti ajoissa valmiiksi. 800 englanninkielistä sanaa tuntui ensiksi mahdottomalta, mutta lopulta työni oli 12h ennen deadlinea viimeistelyä vaille valmis. Uskomatonta! :D Enää minun ja joululoman välissä on noin 5000 englanninkielistä sanaa ja pari esitelmää. Huoh!

Maanantaina käynnistyi uusi draamamoduulini. Luulin kurssin olevan enemmän draamaa, mutta lähinnä keskitymme taidevideoiden tekemiseen. Luulen kuitenkin, että videostani tulee lapsille suuntautuva jollain tapaa. Opin siis editoimaan ääntä ja kuvaa, eli opin hyvin hyödyllisiä taitoja päiväkotimaailmaan. Vaikka brittiystäväni Hannah huomauttikin, että kohta päiväkoti-ikäisilläkin on Iphonet ja BlackBerryt (brittivastine Iphonelle) käytössä, niin ties vaikka noita taitoja silloin tarvitsee.

Tiistai ja keskiviikko meni sumennossa omassa huoneessa tietokoneella naputellessa. Vaikka aika varmaan jakautui tasaisesti muun internetin ja tehtävään liittyvien sivustojen välillä.

Torstaina sitten kävin palauttamassa tehtävän, joka muuten olikin melko virallinen toimitus. Ajattelin lähiaikoina kertoilla opiskelusta täällä ja miten se eroaa Suomen opinnoistani, koska uskon että siellä päässä on kiinnostusta kuulla siitä. Vai miten on? Palautuksen jälkeen oli aika siivota huoneeni ja kokkailla ruokaa Julialle ja Lindalle. Illemmalla lähdimme yhdessä katsomaan jouluvalojen sytytystä. Paikalla oli paaaljon ihmisiä ja ainakin 3 kuoroa. Kuorot esittivät joululauluja ja lopuksi sitten yhteislaulun voimin "sytytimme" keskustan jouluvalot. Tapahtuma sisälsi tekolumisadetta ja ilotulituksia. Sanoin siellä ihmismassan keskellä, että jos Jyväskylän joulunavaus tuntuu ihmistungokselta, niin mitäköhän tämä sitten on.
Joulutohinasta jatkoimme kielikahvilaan tapaamaan tuttuja ja harjoituttamaan puhetaitojamme.

Perjantaina aamu alkoi akateemisella englannilla, jonka jälkeen oikeastaan aloitin tämän kirjoituksen, mutta se jäikin kesken. Lähdin nimittäin tapaamaan erästä vaihtaria, joka yritti korjata tietokoneeni ääniä. Mitään tulosta ei kuitenkaan tullut, koska ohjelmien puolesta kaikki on ok ei vika on luultavasti rakenteellinen. Vanhuuden oireita kai. Iltapäivällä tapasimme 2 britin (toinen on kansainvälistutor) ja Karon (saksalainen vaihtari) kanssa kahvittelun merkeissä. Suunnittelimme ottaa perinteeksi kiertää kahviloita ja testailla niitä. Kahvin jälkeen tietysti poikkesimme myös parissa kaupassa nuuhkimassa jouluvalikoimia. Illalla meillä olikin vuorossa taas kämppisten kesken perheillallinen. Amy kokkasi jonkinsortin lihapataa ja perunamuussia, sekä kaupan jälkiruokaa. Lihapata oli aivan superhyvää! Olen kyllä yllättynyt näiden "teinien" kokkaustaidoista.

Lauantaina meillä oli Karon kanssa hieman toimitettavaa kaupungilla ja kävimme sitten myös testaamassa Starbucksin joulukahveja. Oikeastaan jo ennen tätä keitin kaksi kattilallista riisipuuroa, koska illalla oli tiedossa karjalanpiirakkailtamat. Kutsuimme meidän kolmen suomalaisen lisäksi yhteensä 4 muuta vaihtaria ja yhden britin, mutta vain 3 vaihtaria pääsi. Meidän lisäksi oli siis 2 saksalaista ja espanjalainen. Olin ainoa joka oli ennen tehnyt karjalanpiirakoita, joten sain toimia opettajana kaikille. Lopputuloksena oli kuitenkin paljon persoonallisen näköisiä karjalanpiirakoita ja iloinen mieli. Yllättävää kyllä, mutta kaikki tykkäsivät meidän kummallisista suomalaisista leivonnaisista. Ja söimme ne tietysti munavoin kanssa!

Lähipäivinä luvassa sitten Dublinin matkakertomus, olkaahan kuulolla!

(Koska aloitin kirjoittamisen perjantaina, tuohon ajaksi nyt tuli perjantai. Tosiasiassa siis tämä kirjoitus julkaistiin tänään, sunnuntaina.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti