Greetings from Chester

Sain juuri vasta koneeni yhdistettyä langattomaan nettiin, joten ajattelin heti päivittää kuulumiseni.

Keskiviikkona lähdin siis Helsingistä Blue1:lla ensin kohti Arlandaa, jossa vaihdoin Sas:in koneeseen ja matkasin Manchesteriin. Noin viikko ennen lähtöäni tajusin, etten ollut saanut sähköposteja Samilta, joka siis on vaihto-opiskelijoiden "huoltaja" täällä. Olin yhteydessä ennen saapumistani toiseen suomalaiseen opiskelijaan (Lindaan), joka oli saanut sähköposteja pankkitilin avaamisesta, yhteiskyydeistä saapumista varten jne. Yritin lähettää sähköpostia, että tulen tällöin ja tällöin, mutta en saanut mitään vastausta. Joten kun lähdin, en tiennyt mistä saan avaimet ja mihin edes menen seuraavaksi yöksi. Tunnelma oli melko kaoottinen pääni sisällä.

Matkatavarat painoivat edelleen kentällä liikaa. Ruumaan menevä laukku painoi 25,1kg, kun siis salittu määrä oli 23kg. Lahjoitin osan salmiakkivarastostani siskolleni ja vaihdoin päälle talvitakin syystakin sijaan. Valmiina olivat jo saappaat jalassa, koska nehän painavat kengistä eniten. Tämän jälkeen laukku painoi 23,6kg ja virkailija antoi mennä, "mutta seuraavalla kerralla sitten täytyy olla tarkempi". Käsimatkatavarat painoivat varmaan melkein 15kg, mutta onneksi niitä ei punnittu.

Lentoni saapui Manchesteriin hieman myöhässä ja kun vihdoin pääsin matkatavara-aulaan, matkalaukkuni lojui keskellä aulan lattiaa. Juuri edellisenä päivänä ostamani hieno punaoranssi matkalaukkuvyö oli kadonnut. Normaalisti olisin unohtanu koko asian, mutta kaiken epätietoisuuden takia olin valmis kääntymään kohti kotia. Kuitenkin lähdin metsästämään junaa ja lähdin kohti Chesteriä. Vaihdoin matkalla junaa ja se vasta olikin mukavaa, sillä raiteiden välissä ei ollut hissejä. Onneksi molemmissa portaissa tuli joku mukava ihminen auttamaan minua laukkujen kanssa.
Junan piti olla perillä 20.53, mutta vielä 21.30 istuin junassa. Raiteissa oli jotain ongelmaa (kuollut eläin ehkä?) joten juna joutui odottelemaan 1-2km päässä asemasta. Junassa odotellessa oli aivan varma, että varaan seuraavana päivänä lennon takaisin Suomeen.

Ihana Linda oli luvannut tulla minua vastaan asemalle ja soittikin jo tullessani, että oli käyny kysymässä majoituksestani. No kun vihdoin pääsin junasta ulos, otimme taksin yliopistolle ja sain avaimet väliaikaiseen majoitukseen. Väliaikainen majoituspaikka oli myös yliopiston asuntoja, mutta aivan kampusalueen vieressä. Talo oli vanha ja huoneessa jäätävän kylmä. Onneksi raahasin suomesta mukaan untuvatöppöset nukkumista varten.

Seuraavana päivänä kokoonnuimme yliopistolle ja kuuntelimme infoa infon jälkeen. Saimme ilmaisen tervetuliaslounaan, minkä jo etukäteen arvasimme sisältävän kolmioleipiä ja sipsejä (kahvia tai teetä lisäksi). Iltapäivällä ohjelmassa oli kampuskävely ja historiakävely. Kiersimme pääkampuksen rakennukset ja tutustuimme myös kaupungin historiaan. Kaupunki nimittäin on melko vanha ja vanhoja rakennuksia löytyy joka nurkalta. Illalla yliopistolla oli vielä elokuvailta, johon mekin Julian (myös suomalainen vaihtari) kanssa tupsahdimme mukaan.

Perjantaina ohjelmassa oli lisää infoa, ja retki museoon tai katedraaliin. Valitsin katedraalin, mikä olikin valtavan iso ja vanha. Normaalisti sisäänpääsy maksaa 6 puntaa, mutta opiskelijakortilla pääsee ilmaiseksi. Kamera ei ollut mukana, sillä sen akku olikin tyhjä, kun meinasin sen aamulla ottaa matkaani. Illalla ohjelmassa oli sharing night, johon jokaisen tuli tuoda jotain omasta maastaan. Koska itse en ollut sähköposteja vastaanottanut, en tienny tästä mitään. Vein kuitenkin suomesta raahaamiani salmiakkeja ja saimme hyvät naurut tarjotessamme ihmisille salmiakkeja tai Lindan tuomia turkinpippureita :D Löysin jopa yhden ei suomalaisen, jonka mielestä salmiakki on ihanaa!

Lauantaina oli sitten muuttopäivä väliaikaisesta majoituksesta pysyvään. Kaikki tuntui olevan melko sekavaa ja huonosti organisoitua. Meidän piti olla tavaroinemme kampuksella 10 aamulla, mutta pääsimme huoneisiimme lopulta vasta ehkä 3 aikaan. Roudasimme tavarat sisälle ja lähdimme pienellä porukalla Supermarkettiin ostamaan kaikkea tarpeellista. Ostimme pyyhkeitä, astioita, ruokaa jne. Lopulta tulimme taksilla kotiin, koska kädet loppuivat kesken. Taksilla kulkeminen ei ole täällä kallista, koska tuokin matka maksoi vain 3 puntaa (n. 4e) kolmelta hengeltä yhteensä.

Sunnuntaina tänne muuttivat britit ja sirkus oli käynnissä. Jokaisen nuoren mukana tulivat vanhemmat taloon ja äidit petasivat sängyt, laittoivat tavaroita paikoilleen ja kävivät ostamassa lapsilleen ruokaa kaappiin. Isät kantoivat tavaroita ja huolehtivat omalla tavallaan asioista. Oli jotenkin huvittavaa katsella sitä touhua, koska kaikki vanhemmat tuntuivat olevan niin kiinni lapsissaan ja tekivät lähes kaiken heidän puolestaan. Odotan jännityksellä, miten kämppiksieni ruoanlaitot tai muut kotityöt sujuvat. Meitä asuu siis täällä 6 tyttöä: 3 brittiä, 1 malesialainen , 1 espanjalainen ja minä. Illalla yliopiston urheiluhallissa oli iso avajaistilaisuus, jossa taas kerran saatiin lisäinfoa. Tämän jälkeen tutustumisjuhla, johon pukukoodina oli valkoinen T-paita. Illan aikana oli tarkoitus kerätä paitaan niin paljon nimiä/tekstejä, kuin mahdollista. Aika monta nimeä sain minäkin!

Tänään saimme taas lisää infoa. Vaikka onkin paljon hyödyllistä infoa, niin kohta on kuultu samat asiat jo melko moneen kertaan. ”Älkää kulkeko yksin illalla kotiin, kulkekaa vähintään kahden hengen ryhmissä. Myös miehet” jne. Opettelimme myös käyttämään ryhmissä yliopiston nettiportaalia ja sähköpostia. Illalla aiomme tehdä 3 muun tytön kanssa yhdessä ruokaa ja taas on pian päivä kulunut Chesterissä.

Kuulemiin.