Dublinin matkakertomus

3-6.11.2011 Nautimme siis Dublinista 9 tytön voimin. Mukana meitä oli 3 saksalaista, 3 espanjalaista, ranskalainen ja 2 suomalaista. Lensimme Liverpoolista-Dubliniin Ryanairin siivin ja majoituimme Dublinin keskustassa sijaitsevassa Ashfield Housessa. Lennot maksoivat n.50 puntaa ees-takaisin ja tulivat näin halvemmaksi kuin ekologisempi juna+lautta vaihtoehto. Matkustimme pelkillä käsimatkatavaroilla, mikä tuntui ensikertalaisena kovin hankalalta, muttei 4 päivän reissulle kannattanut maksaa 20 puntaa ruumaan menevästä laukusta. Majoitus maksoi n.40e kolmelta yötä, sisältäen aamupalan ja varausmaksun. Niin ja Irlannissa tosiaan on eurot käytössä, mikä oli melkoinen järkytys juuri puntiin taas tottuneena. Saapuessamme Dublinin lentokentälle meitä suomalaisia nauratti tuo Daa melkoisesti. Kuka vielä muistaa "hei daa"-ilmaisun?

Lentokentältä keskustaan kulkee nopeudeltaan ja hinnaltaan kolmia erilaisia busseja ja me valitsimme sen hitaimman ja halvimman (2,3e). Bussipysäkiltä saa lipun ostettua euroilla (jopa isoilla seteleillä) automaatista, mutta bussissa täytyy maksaa tasan tasarahalla. Matka taisi kestää ainakin tunnin, koska bussipysäkkejä tuntui olevan 10 metrin välein. Saimmehan ainakin nauttia maisemista bussin yläkerrasta.

Hostellille päästyämme asettauduimme huoneeseen ja lähdimme samantien etsimään ruokapaikkaa. Päädyimme lopulta hyvin "Irlantimaiseen" ja opiskelijahintaiseen McDonalsiin. Mahat täynnä teimme vielä pienen kävelykierroksen Tempel Barin alueelle ja jatkoimme Tescon (se on siis ruokakauppaketju) kautta nukkumaan. Majoituimme 6 hengen huoneissa, joten meidän huoneessa oli myös 3 muuta ihmistä. Ensimmäinen yö jäi vähälle nukkumiselle, kun huoneen 2 tyttöä tulivat myöhään sisälle, samoin kolmas tyttö. Tämä kolmas sitten heräsi anivarhaisella lähteäkseen lentokentälle ja joka ikinen kerta räpsäytti täydet valot päälle. Ei ne valot niinkään häirinnyt, mutta voin kertoa että se alasänkykin heiluu, jos siellä yläsängyssä pukee vaatteet päälle. ..



Toisena päivänämme osa porukasta lähti aikaisin aamulla St. Stephens Greeniin (puisto) ja Crafton streetille (ostoskatu), mutta minä ja Lise (ranskalainen) nukuimme hieman pidempään ja söimme rauhassa aamupalaa. Klo11 sitten tapasimme kaikki kävelykierroksella, jonka saimme hostellin kautta ilmaseksi. Kävelykierros kesti 3-4h ja kuulimme paaaljon tarinoita kaupungista, sekä sen historiasta. Kävelyn välissä oli muuten pieni tauko, jolloin kävimme nappaamassa kahvit lämmikkeeksi. Ilma nimittäin oli melkoisen kolea ja tuulinen, vaikka auringonsäteet olivatkin lämpöisiä.

Kierroksen jälkeen kaikki muut tytöt lähtivät Guinness storehouseen tutkimaan sen valmistusmenetelmiä yms. Minua ei kiinnostanut maksaa 14e sen tutkimisesta sekä Guinnesstuopista josta en tykkäisi, joten lähdin yksin seikkailemaan. Ensin kiertelin St.Stephen's Greenissä ihastelemassa syksyn värejä, josta jatkoin Crafton Streetille, eli ostoskadulle. Kävin siis niissä paikoissa, missä tytöt kävi aamusella ennen kävelykierrosta. Ostoskadulle en mennyt ostosmielessä, vaan lähinnä katselemaan ja kummastelemaan. Paljon kun ei ostoksia saanut käsimatkatavaroihin mahdutettua. Etsin kuitenkin käsiini musiikkiliikkeen (ostoskadun ulkopuolelta lopulta) ja ostin irlantilaisen tinapillin, kuten olin suunnitellutkin. Tiedän että niitä saa suomestakin ja tuosta lähimusiikkiliikkeestäkin, mutta halusin ostaa omani Irlannista. Ja omani on muuten ihan Irlannissa tehty. Jossain vaiheessa kävin haukkaamassa lounasta ja hakemassa The General Post Officesta postimerkkejä kortteihin. Postirakennus oli kooltaan aivan valtava ja kummallista ajatella sen oikeasti olevan posti.

Illemmalla tapasimme kaikki jälleen hostellissa ja kokkasimme yhdessä ruokaa.


City Hall


Dublinin linnaa ja legopalikkarakennus


Dublinia, Christ Church Cathedral, Liffey Bridge


St. Stephen's green, Hard Rock Cafe, Trinity Gollege


St. Stephen's Green

Toinen yö sujui paremmin, kun haimme hostellin aulasta ilmaiset korvatulpat. En herännyt kuin sen ainoan kerran, kuin yläsängyssäni nukkunut tyttö heräsi mennäkseen lentokentälle bongaamaan jotain euroviisutähteä.

Aamun ensimmäinen tehtävä oli metsästää Liselle uudet kengät, koska edellisille kävi hiukan huonosti reissun alussa. Löysimme siis kelpo korvikkeet ja jatkoimme tutustumaan Dubliniaan. Dublinia on siis elämyksellinen museo, joka soveltuu myös lapsille. Ensimmäisellä kerroksessa tutustuttiin Viikinkien aikaan, toisessa kerroksessa keskiajan Dubliniin ja kolmannessa sitten arkeologien työhön. Dubliniassa pääsi myös ilmaiseksi kiipeämään torniin, josta näkyi pitkälle Dublinin ylle. Dubliniin sisäänpääsy muuten maksoi opiskelijalta 4,5e.

Dubliniasta suuntasimme Hard Rock cafeeseen lounaalle Julian ja Lisen kanssa. Vaikka noita kahviloita onkin ympäri maailmaa, minä ja Lise olimme ensimmäistä kertaa moisessa. Ruoka kyllä maistui meille nälkäisille matkustajille. Seuraavaksi päätimme lähteä St. Patricks katedraaliin. Paikalle saavuttuamme huomasimme sen olevan juuri sinä päivänä yleisölle kiinni valmistujaisten takia. No suuntasimme kakkosvaihtoehtoon Christ Church katedraalin, joka oli juuri sulkeutumassa. Aukioloaikojen mukaan sulkemusaikaan oli vielä yli tunti, mutta he kuulema sulkevat jos on hiljaista. Niinpä jouduimme sitten tyytymään tuliaisshoppailuun ja palasimme hostellille syömään päivällistä/iltapala.

Illalla kävimme vielä espanjalaistyttöjen kanssa kuuntelemassa livemusiikkia!


Dubliniassa, Dublinian kartasta löytyi Suomi (jopa Jyväskylä!), maisemaa Dublinian tornista, Hard Rock Cafen lounas


Christ Church Cathedra, joku kaunis rakennus, St. Patrick's Cathedral

Viimeinen aamu alkoi aurinkoisena ja aamupalan jälkeen suuntasimme reitille Dulinin linna ja St. Patrick's. Linnalle päästyämme kello oli vajaa 11 ja linna aukesi vasta klo12. Saamiemme tietojen mukaan St. Patricks aukesi 12.30, joten päätimme ihastella linnaa vain ulkopuolelta ja kävellä ajoissa katedraaliin. St. Patricks oli tietysti kaunis, mutta hämmästyimme miten pieni se oli. Katedraali on nimittäin Irlannin isoin ja silti se oli huimasti pienempi, kuin Chesterin katedraali. Ihastelun jälken kävelimme takaisin hostellille ja otimme saksalaisten (espanjalaiset tulivat eri paluulennolla) kanssa bussin takaisin lentokentälle. Lentokentällä sitten olimme huippuajoissa ja ehdimme syödä, odotella ja istuskella.

Menomatkalla kaikki joutuivat kokeilemaan matkalaukkuaan mallilaatikkoon. Ryanairilla on käsimatkatavaroissa sekä koko, että painoraja 10kg. Laukun lisäksi ei saa olla erillistä käsilaukkua, kameraa tai edes lentokettäostoskassia. Laukku saa olla paksuudeltaan 20cm ja minun laukku on itsessään 21cm. Materiaalinsa takia sen saa kuitenkin painettua helposti sentin pienemmäksi, mutta annan olla kun sinne on tungettu hieman tuliaisia ja eräs isohko joululahja. Tulomatkalla he nimittäin pyysivät ihmisiä (ei naama, vaan laukkukertoimella) testaamaan laukkuaan siihen laatikkoon ja oli meinaan hiukan hankalaa saada se tungettua. Yritin ensin yhdellä kädellä, pitäen toisella kädellä passia ja matkalippua, mutten onnistunut. Käännyin työntekijään päin pyytääkseni häntä pitämään tavaroitani hetken. Hän kuitenkin kommentoi heti ettei se mahdu sinne ja että se olisi sitten 40e. Pitädyin kuitenkin suunnitelmassani, lykkäsin tavarani hänen käteen ja runttasin laukun sinne laatikkoon. Nätti hymy työntekijälle ja matka jatkui lentokoneeseen.

Englannin päähän saapuessa näimme upeita ilotulituksia ilmasta käsin. 5.11 nimittäin täällä vietettiin Guy Fawkes Nightia (Bonfire Night, Fireworks Night), jonka harmillisesti menetimme ollessamme Dublinissa. Ilotulitukset näyttää maasta käsin aina niin isoilta ja korkeilta, mutta ilmasta käsin ne oli aika pikkuruisia.


Dublinin linna, St. Patrick's Cathedral, jokimaisemaa

Kokonaisuudessaan reissu oli mahtava. Vaikka noin isolla tyttöporukalla matkutaminen ei suju aina ongelmitta, niin kaikilla meillä oli mukavaa. Ja suurimmaksi osaksi jakauduimme pieniin ryhmiin, jolloin minä olin Julian ja Lisen kanssa (tämä on siis se tekstissä näkyvä me-ilmaisu). Hostelli oli mielestäni suosittelun arvoinen. Kaikki hoitui kuvitelmiemme mukaan ja aamupalakin oli runsas. Aamupala sisälsi kahvia, mehua, teetä, leipää (voita, hilloa, nutellaa), keitettyjä munia, säilykehedelmiä, jogurttia ja muroja. Keittiössä sai aamupala-ajan ulkopuolella kokata omat ruokansa halutessaan ja kaikki astiat yms. löytyivät valmiina.

Ps. En laittanu tähän kirjoitukseen summia sen takia, että äiti voisi siellä laskea miten paljon tili tyhjeni reissussa, vaan jotta tästä olisi hyötyä Dublinista kiinnostuneille!