3. Päivä Pohjois-Irlannissa (Derry-Belfast)

Hyppäsimme heti aamulla Derrystä bussiin kohti Belfastia. Bussimatka kesti 1h 45 min ja maksoi n. 10 puntaa. Juna kulkisi tietysti nopeammin, mutta maksaisi enemmän. Bussimatkalla saimme nauttia aivan upeista maisemista, joten ei mikään huono vaihtoehto tuo bussikaan! Belfastin asemalla kävimme kahvilla/teellä, koska olimme syöneet aamupalamme aika kiireessä, eikä hostellin murukahvi oikein maistunut tälle kahvinlitkijälle. Muistan vieläkin miten iloiseksi tuo lattemukillinen minut teki ja vielä oranssista mukista!


Kahvilta kävelimme kartan avulla hostellillemme, mutta emme päässeet vielä huoneeseemme, joten lähdimme pienelle kävelykierrokselle.


Belfast City Hall. City hall oli aivan mahtava ja sinne pääsi jonkin verran sisällekin kurkkimaan. Rakennusta ympäröi iso puistoalue, jossa istuskeli ihmisiä piknikillä tms.












Albert's clock (Kuva ei ole sitten vino, vaan se torni...)








The Queen University


The Crown Bar


Pienen kierroksemme jälkeen palasimme hostelille viemään tavarat varastosta huoneeseemme. Olimme varanneet 12 hengen huoneen, mutta koska heillä oli vain 4 ihmistä tulossa kyseiseen huoneeseen, he kysyivät käykö meille 2 hengen huone. No ei tietenkään! Ei vaan, oli kyllä mukavaa päästä sillä halvimman huoneen hinnalla 2 hengen huoneeseen ja levittää omat tavaransa juuri niinkuin halusi.


Hostellilta suuntasimme St. Anne's Cathedraaliin. Belfastissa on useita vanhoja hienoja kirkkoja, joista päätimme vierailla juuri St. Anne'ssa. Erikoisuutena tässä Cathedraalissa on 40 metrinen terästikku "Spire of Hope", joka on lisätty rakennukseen vuonna 2007. Se kulkee keskeltä alttaria katon läpi ulos asti. Bongaatko sen kuvista?


















Custom House




Suuntasimme kävelylle Titanic Quarteriin, josta löytyy Titanicin rakennuspaikan lisäksi myös uusi Titanic-rakennus näyttelyineen. Kiertelimme lähinnä alueella, mutta näyttelyyn emme menneet sen hintavuuden vuoksi. Alueella kuitenkin on nähtävissä Titanicin rakennusvaiheisiin liittyviä rakennuksia/rakennelmia ja paljon kylttejä, joista voi lukea tarkemmin asioista.












Aikanamme kierreltyämme Titanic Quarterissa valitsimme illallispaikaksemme helposti löytyneen Pizza Hutin. Mahat täynnä salaattia ja pizzaa kömmimme hostelliimme nukkumaan. Huoneessamme ei toiminut patteri, mutta kun kävin siitä huomauttamassa, saimme huoneeseemme sähkökäyttöisen lämmittimen joka sitten puhalsi sänkyjemme vieressä lämmintä ilmaa koko yön.

2. Päivä Pohjois-Irlannissa (Derry)

Olimme alunperin suunnitelleen tekevämme retken Giant Causewaylle reissun toisena päivänä, mutta se ei sitten käytännössä ollutkaan mahdollista. Hostellimme tarjosi 5 punnalla päiväksi polkupyöriä ja me tartuimme tarjoukseen. Hieman jännittävää oli pyöräillä autojen seassa vasemmanpuolimmaisessa liikenteessä, mutta hengissä vielä ollaan. Pääasiassa käytimme kaupungin pyöräreittejä, mutta sinne päästäksemme piti autojenkin seassa ajaa. Pyöräilymme alkoi lupaavasti, kun molemmat aloimme polkea kunnes tuli tarve jarruttaa, eikä jalkajarruja ollutkaan. Itse meinasin panikoida ja jarrutin perinteisesti lasten tyylin kuluttamalla kengänpohjia. Kyllähän sitä käsijarrua sitten myöhemmin hoksasi kyllä käyttää.

Suuntasimme Peace Bridgen yli St. Columb's parkkiin. Ajelimme ympäri puistoa ja bongasimme ensin pienemmille lapsille tarkoitetun puiston. Näin tulevina lastentarhanopettajina päätimme vähän testailla puistoa ja sen vempeleitä. Tai sitten vain nautimme siitä lapsekkuuden tunteesta mitä hämähäkkikeinut ja liukumäet meille toivat. Matkaa jatkettuamme löysimme isommille lapsille tarkoitetun Adventure parkin, josta löytyi kaikkea vaijerikeinuista näkötorneihin. Miksei aikuisille ole leikkipuistoja?





















Puistossa seikkalemisen ja pyöräilyn jälkeen suuntasimme keskustaan lounaalla "Metro" nimiseen pubiin. Siinä Derryn karttaa tutkiessa bongasin ison alueen jossa luki" Playing fields" ja molemmat ajattelimme sen olevan seikkailupuisto nro. 2. Noin 4 mailia pyöräiltyämme saavuimme JALKAPALLOkentän laitaan ja tajusimme tehneemme pienen tulkintavirheen. Päätimme kuitenkin jatkaa matkaa läheiseen kylään nimeltään "Newbuildings" ja sieltä taasen takaisin. Yhteensä reissulle tuli matkaa yli 10 mailia. Keräsimme matkalla yllättävän paljon huomiota pyöräillessämme (pyörätietä) ja mietimme mistä se johtuu. Kenties siitä, ettei siellä pyöräillä niin paljon, vaiko heidän mielestään sää oli liian tuulinen pyöräilylle, kuka tietää. Vastaan tuli ehkä yhden urheilupyöräilijan lisäksi pyöräilevä poliisi, joka ystävällisesti tervehti meitä.

Kaikesta touhuamisesta väsyneinä, lämmitimme hostellille ruoaksi purkkikeittoa ja pelailimme ihmeellistä versiota monopolystä, kunnes koitti meidän nukkuma-aika.

1. päivä Pohjois-Irlannissa (Derry)

25.4 lensimme Nastin kanssa Liverpoolista Derryyn. Meidän matka ei kuitenkaan alkanut ihan mutkattomasti. Menimme lentokentälle reilusti ajoissa n.2h ennen koneen lähtöä, vaikka meillä ei ollut isoja matkalaukkuja ja check in oli jo tehtynä. Päätimme kuitenkin syödä Subit kentän aulassa, koska en muistanut että turvatarkastuksen toisellakin puolella olisi ruokapaikkoja (siellä on!). Subit syötyämme alkoi vähän tuntua jo kiire ja suuntasimme suoraan kohti turvatarkastusta. No minun tulostama paperilippu ei sitten kelvannutkaan, koska siinä oli viivakoodin sijaan sarja numeroita ja minut käskettiin check in -luukuille takaisin. Fiksuna nastin kanssa molemmat lähdimme sinne tavaroinemme ja haimme minulle onneksi ilmaiseksi uuden lipun. Kaiketi heidän järjestelmässään ollut virhe, koska samaan aikaan tulostamassani paluulipussa tuo viivakoodi oli. Palasimme pari kerrosta takaisin ylöspäin ja virkailijan naureskeltua Nastin nimelle jatkoimme kohti turvatarkastusJONOA. Missään nimessä en ajatellut, että se jono olisi niin pitkä, Liverpoolin lentökenttä kun on kuitenkin melkoisen pieni. Jonotimme hermostuneina turvatarkastukseen ja olin jo varma, että emme ehdi ajoissa koneeseen. Siinä onnellisesti jo halasimme porteista läpikäveltyämme, että selvisimme, mutta ei. Nastin käsimatkatavara ohjautui sivulinjastolle ja katselimme varmaankin viitisen minuuttia ympärillemme kenenkään tulematta, kunnes menin kysymään ja joku tuli paikalle. Mies otti varustelaatikkonsa avasi Nastin "nestepussin", sieltä käsidesipullon ja tipautti siitä testitikkuunsa. Minä seurasin tätä silmät pyöreinä ja kysyin mieheltä kauhistuneena, josko hän aikoo testata jokaisen Nastin nestepulloista, meillä kun tässä olisi vähän kiire koneeseen. Mies vain kyseli mihin aikaan saavuimme kentälle, johon vastasin että "tarpeeksi ajoissa". Pääsimme kuitenkin jatkamaan ilman lisätestejä ja juoksimme kohti porttiamme...kunnes meidät pysäytettiin taas. Piti punnita käsimatkatavarat, vaikka aina ennen ne on tarvinnut mahduttaa oikean kokoiseen lootaan. Minulla laukku painoi 9,5kg, kun raja oli 10kg. Nastin painoi lähemmäs 11kg ja sehän ei heille kelvannut. Nasti puki nopeasti pari ylimääräistä paitaa päällensä ja minä otin Nastin pyyhkeen omaan laukkuuni, ja niin matka jatkui ja EHDIMME KONEESEEN! Vielä Derryyn perille päästyämme tuntui epätodelliselta, että ehdimme lopulta koneeseen.

Derryssä suuntasimme ensimmäisenä hostelliimme Paddy's Palaceen, josta jatkoimme kiertämään kaupungin muureja. Derryssä on mahtavat kaupunginmuurit, joista paikoittain näki hyvinkin pitkälle. Kävimme muurikahvilassa iltapäiväteella skonsseineen ja kävelimme yli Peace Bridgen. Koko päivä oli hurjan tuulinen ja tuntui, että sillalta melkein lähti lentoon. Illan hämärtyessä kävimme People's Galleryssä, joka on siis ns. ulkoilmanäyttely. Derryn eräässä osaassa on maalattu talojen seiniä Derryn historiaan liittyvin kuvin.

Kaikesta kävelystä nälissämme etsimme jonkin aikaa ruokapaikkaa ja eksyimme mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Lopulta menimme tuttuun ja turvalliseen Wetherspooniin, joka kuitenkin tarjoili meille Irish Stewta. Palasimme hostellille väsyneinä ja kävimme aikaisin nukkumaan. Tuon ensimmäisen yön olimmekin aivan kahdestaan meidän kuuden hengen huoneessa.




St.Columb's Cathedral


Kaupungin muureilla...










People's gallery










Peace Bridge